Dagens ”Tastes of Kenya” kommer att behandla Stoney Tangawizi. Tangawizi är swahili och betyder ingefära så det handlar alltså om en ingefära lemonad. Här i Kenya dricker man ganska mycket soda alltså limssa. Det kanske beror på det att det är svårt att få tag på vatten och flaskvatten kostar minst lika mycket som soda på restaurang. Sen då de e så varmt så dricker man ganska mycket vatten så kan det vara gott att dricka nåt anant också.
Stoney har en kraftig smak, som faktiskt påminner mycket om ingefära. Speciellt eftersmaken är väldigt klar, man märker i den att det är frågan om ingefära.
Här är en annan greij som vi kalasa på idag. Reseledaren för gruppen vidarebefodrade den från avsändarna i Finland. Tack till er som sände den!
Olemme kuulleet, että monella on ongelmia näyttää kuva-albumien kuvat (esimerkiksi elefantit ja mount kenia kuvat). Vaikuttaa siltä, että kuva-albumit toimivat juuri nyt parhaiten google chrome -selaimella.
Verkar som om fotoalbumen är bäst att visa med Google Chrome webläsaren just nu. Vi försöker fixa problemet snart…
Det är ganska svårt att få tag på (färsk) mjölk här i kenya. Eller det finns, men eftersom vi oftast handlar i Kisumu, som ligger ca 3 timmar bort, så är den lite problematisk att transportera. I butiken säljs “Long Life” mjölk, som säkert är ganska likadan som HYLA-mjölken i Finland. Den smakar lite likadant också, så den dricker vi inte så gärna. Man borde ju få i sig lite kalcium, så jag sökte efter alternativa mjölkprodukter. Problemet var det att de var ganska mycket socker i de flesta, tom 18 %… Men så hittade jag en intressant produkt som inte hade högre sockerhalt än mjölken i Finland:
Dairy Fresh Long Life Bubble Gum!
Smaken? Hubba-bubba. Men den gick att dricka! Konsistensen var något mellan vanlig mjölk och surmjölk. (ni får ursäkta att tastes of kenya börjar med en så okenyansk produkt som detta, men jag kom på iden idag då jag drack den!)
Det regnade väldigt inatt, vilket betydde att det var mörkt på morgonen och att folket kom sent till kyrkan. Den började 30 min senare än vanligt, och då var det många som ändå kom för sent! Jag och Hanna gjorde en tur till Sumba här på kvällen, vi tänkte inte riktigt hitta rätt stig, men lyckligtvis var det några lokala barn som kände igen oss och visste vart vi skulle, så di kunde visa vägen!
Eilen matkasimme Nairobista Atemoon SLEF:n toiselle lähetysasemalle, (jossa osa vesiprojekteista tapahtuu). Matka kesti noin 9 tuntia. Yövyimme siellä ja tänään aamulla lähdimme Monan kanssa kohti Rukongoa. Suomiryhmä jäi Ateemoon ja he tulevat Rukongoon muutaman päivän päästä (tiistaina). Matkalla kävimme Kisii-nimisessä kaupungissa vähän handlaamassa eli ruokakaupassa ostoksilla ryhmää varten. Matka Atemosta Rukongoon ruokakaupan kautta kesti noin 6 tuntia. Tässä maassa liikkuminen ja niinkin yksinkertainen asia kuin kaupassa käynti voi viedä kokonaisen päivän. Lopulta pääsimme perille Rukongoon. Jakob ajoi autoa taitavasti ja Mona toimi kartanlukijana. Saa nähdä milloin sitä oppii itse, mistä pitää kääntyä. Tienviittoja ei ole liioitellun paljon, mutta toisaalta ei risteyksiäkään.:)
Idag har vi här i Nairobi besökt David Sheldrick Wildlife Trust som är ett barnhem för föräldralösa elefanter. Man fick se på när elefanterna matades ur ganska stora tuttflaskor. Där fanns också en svart noshörning som hette Maxwell.
Efter det åkte vi vidare till ett ställe som hette Giraffe center. Där fick man mata giraffer, dom kom och äta ur handen på en! Senare på kvällen var vi och ta emot gästerna som skall vara med på gruppresan. Vi kom just till hotellet och imorgon ska vi köra till Atemo där gruppen stannar några dagar. Jag och hantta åker tillbaka till rukongo på lördagen, gruppen kommer sen dit på tisdagen.
Här i Nairobi har rusningstrafik fått lite av en ny betydelse, det är helt enkelt så att emellanåt så rörs inte trafiken alls! Det verkar som om det skulle vara snabbare att ta sig fram gående än att köra bil. Men då man inte har bråttom någonstans så gör det ju inget!
Eilisen huipennus Nairobissa oli minulle (Hantalle) se, kun hän kävi jalkahoidossa. Se maksoi täällä vain 8 euroa ja AIJJJETTÄ se teki hyvää. Tänään kävimme katsomassa norsu-orpoja ja syöttämässä kiraffeja. Illalla haimme suomijengin lentokentältä ja huomenna lähdemme ajamaan heidän kanssa Atemoon. Huomasimme tänään, että olemme nukkuneet nyt 10 yötä joka yö eri paikassa ja vielä kaksi yötä samaan malliin. Olemme jaksaneet yllättävän hyvin ja on ollut mielenkiintoista nähdä eri paikkoja. Tässä alla tämän päivän kuvasaldoa Nairobista. Kiraffit lähettivät terveisiä Hantan äidille ja muille tutuille kanssa!
Nu har vi kommit till Nairobi efter vår Mt Kenya-resa. Resan var väldigt lyckad, vi var på berget fyra dagar. Tredje dagen lyckades vi bestiga Pt. Lenana (4985 m). Vi startade från Shipton camp som ligger på ca 4200 m, så vi hade 800 m klättring. Varken jag eller Hantta led av någon värre höjdsjuka, lite huvudvärk hade vi men vi kunde gå upp på toppen utan några större problem. Fjärde och sista dagen gjorde vi en dagsutflykt till ett ställe som kallas The temple, som är ett stup på ungefär 500 m. Mäktigt! Efter det gick vi ännu ner från berget, så det blev en lååång dag. Resan var som sagt väldigt lyckad, kolla in bilderna från vandringen! Nu är vi i Nairobi, en gruppresa som SLEF ordnat kommer att komma hit i övermorgon, och en del av gruppen skall sitta på med oss till Atemo och sedan till Rukongo. Så imorgon har vi tid att bekanta oss med Nairobi, det skall bli spännande!
Olemme palanneet nyt vuorilta sivistyksen pariin. Vaellusretki meni hyvin. Valloitimme Pt. Lenanan (4985 m), näimme upeita maisemia ja koimme lumisateen päväntasaajalla! Emme olleet kumpikaan ollut näin korkealla aikaisemmin ja ainekin Hantalla oli kyllä aika kummallinen olo niin ohuessa ilmassa. Pärjäsimme kuitenkin molemmat suhteellisen hyvin kyseisissä olosuhteissa ja pystyimme siten kiivetä loppuun asti. Ylös piti vain kävellä todella hiljaa, muuten alkoi särkeä päätä. Korkein paikka, jossa yövyimme oli Shipton camp (4200 m korkealla). Olimme siellä kaksi yötä. Ensimmäisenä yönä nukuimme majatalossa, jossa huoneessamme nukkui noin 10 henkeä. Minä (Hantta) en saanut nukutuksi, kun oli niin kummallinen olo. Ja jossain vaiheessa alkoi tekemään pahaa. Asiaa ei helpottanut se, että jouduin kuuntelemaan kuinka ihmiset juoksivat vessassa oksentamassa jne… Olosuhteet näin korkealla eivät vain sovi kaikille ja päänsärky ja oksentaminen ovat melko tavallisia oireita. Minun osalta oireet menivät kuitenkin ohi ja pystyin vaeltamaan seuraavana päivänä 800 m korkeammalle Lenana-huipulle. Toisena yönä nukuimme teltassa ja sitten sainkin jo nukutuksi, sillä kroppa oli alkanut jo sopeutua. Viimeisenä päivänä aurinko paistoi ja haikkasimme katsomaan The Tempel -nimistä jyrkännettä. Retki sinne ja takaisin Shipton campille kesti noin 5 tuntia. Evästauon ja kamojen pakkaamisen jälkeen lähdimme vielä kävelemään autolle. Paluumatka kestikin oletettua pidempään (3 h 40 min) ja kun lopulta pääsimme perille, olimme kaikkemme antaneet. Päivä oli kuitenkin hieno ja mainio lopetus vaellukselle.
Nyt olemme Nairobissa. SLEF:n järjestämän ryhmämatkan matkaajat saapuvat tänne torstaina. Otamme heidät vastaan ja matkaamme heidän kanssaan sen jälkeen Atemoon. Huomenna meillä on kuitenkin aikaa tutustua Nairobiin ryhmää odotellessa. Nairobin nopean netin ansiosta tässä aimoannos kuvia vaellukselta.
Olemme nyt matkalla kohti Mt. Kenyaa ja nukumme yön Slef:n vuokraamassa asunnossa. Aamulla ajoimme Rukongosta Atemoon, jossa otimme kuvia siellä tehdyistä putkitöistä. Huomenna ajetaan kohti Mt Kenyan kansallispuistoa, ja torstaina aloitamme vaelluksen. Galleriasta näette päivän kuvasaldoa – huomaatte, että liikenne Keniassa on vähän sinnepäi..
Inatt sover vi i Kisumu i en lägenhet som Slef hyr och imorgon fortsätter vi med Alf mot mt kenya. Som ni ser på bilderna så är det ganska spännande att köra på vägarna här, det händer ett och annat!
På eftermiddagen föll första regndropparna för året! Det har senast regnat i slutet av december och efter det har torkan varit väldigt intensiv. Det var inget stort regn, men det gav tecken på att regnen närmar sig. Vi ber att det skall bli en bra regntid med goda skördar. Man kan nästan leva in i hur ortsbefolkningen, som är beroende av regnen eftersom de är jordbrukare, väntar på regnen. Regnen brukar vanligtvis komma i månadsskiftet februari mars.
Som ni ser så avdunstade nog det mesta av regnet idag.
Idag har vi avslutat swahilikursen och börjat packa inför vår resa. Imorgon tidigt åker vi till Atemo missionsstation. På Atemo ska vi dokumentera lite rörarbeten som de gjort där. Vi skall bla fotografera och skriva upp vilka diametrar och rörmaterial som använts. Därifrån åker vi vidare till Kisumu där vi sover och köper resten som vi ska ha med på vandringen. På onsdagen kör vi till Mt Kenya och på torsdagen börjar vår sex dagar långa vandring!
Hedi internet som Jontti bruk tala om e no ganska slö här på andra sidan ekvatorn. Fö tillfälle kör vi på 13 kps ner och lika mycket upp. Det är en av orsakerna till att int vi ork uppdater varenda da..
ja jotain suomeksi…Tänään satoi ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Sitä olikin täällä odotettu. Sade oli lyhyt, mutta se antoi merkkejä siitä, että sadekausi on lähestymässä.
Tänään oli meidän viimeinen kiswahilin oppitunti. Tästä eteenpäin on käytännön harjoittelua. Tässä alla on kuva olohuoneestamme=luokkahuoneestamme ja opettajastamme.
Opettajamme oli aito paljasjalkainen Kenialainen. Hänen kanssaan on ollut mielenkiintoista jutella. Hän on kyllä miettinyt yhtä sun toista.:) Hän osasi myös kertoa Kenian eri heimoista, joita on noin nelisenkymmentä. Oli myös mielenkiintoista kuulla, miten hänestä heijastui kiitollinen asenne lähetystyöntekijöitä kohtaan. Lähetystyöntekijöt ovat aikoinaan olleet mm. perustamassa Keniaan kouluja ja sairaaloita. Muutenkin täällä lähetysasemalla ollessa on ollut jännittävää nähdä, miten paikalliset arvostavat SLEF:n tekemää työtä täällä. Konkretisena asiana olemme huomanneet, miten Alfin ja Monan ovella käy ahkerasti porukkaa. He ovat antaneet panoksensa tälle yhteisölle suurella sydämellä.
Huomenna käymme Atemossa, jossa vesiprojektit sijaitsevat. Siellä on uusittu vesijohtoverkostoa ja meidän tehtävämme on ensiksi dokumentoida uusiverkosto (putkimateriaalit, koot, liitännät ja sijainnit). Tämä onkin hyvä ensimmäinen tehtävä meille maanmittaajalle ja vesi-ihmiselle, kun saadaan tehdä kartta putkista. Atemosta jatkamme Kisumuun, jossa yövymme. Monalla ja Alfilla alkaa sitten loma ja pääsemme heidän mukaan. Mona menee Nairobiin auttamaan SLEF:n toista lähetystyöperhettä, jotka juuri ovat saaneet perheenlisäystä. Me puolestaan suuntaamme Alfin kanssa keskiviikkona Mount Kenialle 6päivän(to-ti) vaellukselle!
Aamulla käytiin naapurissa eli kirkossa. Meidän iloksemme saarna oli tänäänkin englanniksi. Joitain kasvoja jo tunnistimme ja osasimme jo tervehtiä paikallisella heimokielellä (luo): Bärä inja! (kirjoitustapa ei välttämättä oikein). Iltaisin sanotaan sitten “Oijmore” tai monelle “oijmoreuru”. kaikki tervehtivät kaikkia maaseudulla ja yleensä myös kätellään. mielummin monta kertaa kuin liian vähän.:)
Iltapäivällä kävimme tutkimassa jälleen lähiympäristöä Alfin ja Monan opatuksella. Tässä lähellä on sellainen paikka, jossa sadevesi on syönyt maahan “kanjonin”. Sateiden jälkeen uoma tyhjenee, ja vedet päätyvät Victoriajärveen. Katso kuva:
Nyt ei ollut sadevesistä tietoakaan. Täällä on erittäin kuivaa ja kaikki odottavat sadetta.
Hyönteisiin on ollut vähän totuttelemista. Minä (Hantta) en ole saanut oikeen nukutuksi öisin, kun olen jännittänyt milloin hyttynen tai jokin muu ötökkä tulee syömään minut. Hyttysverkkokaan sängynympärillä ei ole täysin lohduttanut minua. Sitten kun on meinannut nukahtaa, niin aasi on aloittanut hirnumisen. Välillä taas koirat ja hyeenat haukkuvat ja ulvovat kilpaa. Mutta viimeyönä nukuin yhtämittaa aamuun asti:) JEE! Pikkuhiljaa tässä tottuu ja rentoutuu.
